Miksi ei tule uni

Taas olen tämän saman kysymyksen äärellä. Mikä on uni ei vain tule? Syön unilääkkeeni säännöllisesti ja nostin jo annostustakin taas korkeammaksi. Mikään ei vain tunnu auttavan viime yönäkin menin jo klo 22 sänkyyn kun väsytti, mutta uni ei vain tule. Kello kyllä kulki. Katsoin kelloa se oli 23, sitten tuli puoliyö ja 1 2. Kolmea en nähnyt, mutta 5, 6, 7..... pienet unet vielä samusta ja taas on saanut koomassa pyöriä kotona.

Odotan isoa uutista ja sen julkistan kun asia on loppuun asti varma ja hoidossa. Asian pitäisi harpata tänään eteenpäin. En tiedä voisiko tämä olla syy unettomuuteen, vaikka asia on pelkästään positiivinen.

En jaksanut enää koomailua kotona. Suihkussakin olisi pitänyt käydä ei vaan mielenkiintoa löytynyt ja pakottaessa huomasin että kuumavesikatko pelasti mut suihkulta. Pyyhin vähän pahimpia hikiä pois ja puin päälle. Mietin että mitäs tänään? No kauppaan on kai pakko mennä, vaikka ei kiinnostais ei pätkääkään. No samalla vois käydä postissa vaik sekää ei oikee nappais, mut sinnekki kai pakko mennä ku iteppähän oon tilannu paketin.

Lähtiessä kun nappasin tyhjät pullot mukaan nii päätin että jos lompakossa on unkarin reissun jälkeen kolikoina yli kymppi niin meen ihan ekaks johki kerää voimia ja ajatuksia lounaan merkeissä, mut paikan pitää olla joku uus missä en oo ennen käyny ku nyt ei nappaa mikään muukaa. Tulin ihsn meidän lähelle ristorante Locandaan. Oli niin hyvä ja edullinen lounas että kympin ku annoin kolikoina niin sain vähän takas.

Tässä nyt jälkiruoka kahvia juon ja kirjoitan teille. Ja ei nappaa vieläkää mikään. Olen kuin unessa. Tuntuu kuin kannattelisin hevosta ratsastajineen hartioillani.

Terveisiä Unkarista

Olen ollut torstaista lähtien Unkarissa lomalla. Loma oli kummipoikani järjestämä ratsastusleiri El Bronco ranchilla noin 100 km päässä maan pääkaupungista Budabestista. Lupailin kirjoittaa täältä kuulumisia ja nyt olen kentällä odottelemassa että lähtöselvitys aukeaisi niin on hyvää aikaa kirjoittaa täällä lentokentän kahviossa.

Olen ottanut lomaa sairastamisesta jos on oikein ilmaistu. Olen nautiskellut hyvässä seurassa viiniä alueen baarissa joka ilta myöhään. On saunottu ja lilluttu porealtaassa nauttien paikallisia viinejä. Unkarilaiset osaavat tehdä todella hienoja viinejä ja hinnaltaan ne ovat täällä miltei ilmaisia. lasillinen viiniä maksoi ranchilla 2€ ja lasiin kaadettiin 1dl viiniä.  Ranchin alue oli todella kaunis ja hyvin hoidettu. Kävin välillä kävelemässä ja katselemassa hevosia. Varsoja oli mukava välillä käydä rapsuttelemassa. Henkilökunta oli todella mukavaa.

Eilen kävi porukassa haaveri ja ystäväni tippui hevosen selästä. Minä olin päiväunilla kun hän tuli pyytämään apua ja olin aivan unen pöllyssä ja en ymmärtänyt mitään. No hän soitteli ystävilleen ja vakuutus yhtiöön sai neuvoksi mennä käymään paikallisessa sairaalassa tutkimuksissa. Eurooppalaisella sairasvakuutus kortilla hoitoa hän sai nopeasti ja hänet tutkittiin perusteellisesti eli se kannattaa olla matkalla mukana. Kaikki oli kuitenkin hyvin ja aivotärähdyksellä ystäväni selvisi. Onneksi oli kypärä päässä.

Pääsimme kummipoikani ja hänen valmentajansa kanssa käymään samalla Keskemetin kaupungissa ostoksilla. Löysinkin puolisolleni hienon käsilaukun tuliaisiksi ja muutaman pullon paikallista viiniä kotiin vietäväksi Unkari on kyllä todella edullinen maa matkustella. Huomasin että paikallisväestön englanninkielen taito on yleisesti huonompaa kuin omani ja minä puhun välttävää englantia.

Kuten aiemmin sanoin olin niin sanotusti sairaudestani lomalla. Aamulla heräsin aamupalalle ja otin aamu lääkkeet. Aamupalan jälkeen menin takaisin nukkumaan, koska olin ottanut yöllä melatoniinia nukahtamiseen myöhään niin sain unta vasta aamuyöstä. Nukuin aamupäivällä sen ajan kun muut olivat ratsastamassa ja illat vietimme porukalla. Oli rankkaa sinänsä kun unet olivat aika vähäiset koko pidennetyn viikonlopun ajan Unkarissa. Nukkumisista huolimatta on ollut kyllä mahtava ja rentouttava reissu ja saanut tutustua moniin uusiin hienoihin ihmisiin.

Tekstiin linkitetty kuva on erään ryhmäläisen ottama rancilta torstai iltana.

Alkuviikko mennyt hujauksessa

Alkuviikko on mennyt yhdessä hujauksessa. Aluksi tuntui sunnuntaina, että viikosta voi tulla todella tuskainen, kun puolisoni lähti ystävänsä kanssa etelään viikoksi. Sunnuntai aamuna pelotti ja tuntui että maailma kaatuu. Kun päivä lähti käyntiin ja selvisi että matkaajat ovat turvallisesti perillä ja kun olin terapeutin kanssa laitellut muutaman viestin niin pelko ja ahdistus alkoivat pikkuhiljaa hellittää.

Lähdin liikkeelle että pääsi pois kotoakin hieman sekin vain helpotti oloa. Kävin isovanhemmillani kahvittelemassa ja moikkaamassa äitiä kun oli tullut talvilomalle viikoksi. Iltaa kohden olo alkoi normalisoitumaan.

Maanantaina olikin terapia ja siellä puhuimme asioista jotka ahdistivat ja sain taas helpotettua oloani. Kyllä se vain näin on että kun saa purkaa asioita oikean henkilön kanssa puhumalla niin hirviöt pienenee. Maanantai iltakin meni isovanhempien luona auttelemassa.

Tiistaina kävin ystävän luona aamusta kahvilla ja hänen kanssaan saatiin hirviöt kaikotettua lopullisesti. Puolisoni on saanut viettää lomaansa rauhassa ja se hänelle on tullut kyllä tarpeeseen kun on katsellut tätä minun sairastamistani kohta jo puolitoista vuotta. Eikä se ahdistus edes ollut eroahdistusta vaan jotain ihan muuta. PÄivällä kävin toimintaterapiassa ja sitten meninkin taas isovanhemmilleni vähän auttelemaan heitä ja äitiä tai no pääosin leikin vanhempieni koiran kanssa, mutta tuli siinä muutakin touhuttua. Illalla vielä siivoilin vähän kotona kun kummipoika oli tulossa kylään.

Keskiviikko aamuna havahduin siihen etten ole taas kahteen yöhön nukkunut kuin muutaman hassun tunnin per yö. Olisiko taas aika nostaa unilääkkeen määrää? No se jää nähtäväksi, koska nyt en tee muutoksia tällä viikolla. Terapiassa käynnin jälkeen lähdin hakemaan kummi-poikaa yökylään, koska huomenna lähdetään porukalla kohti Unkaria ja kummi-poika halusi tulla meille yökylään =)

Lupaan kirjoittaa Unkarissa lisää tänne