Äitien päivä ei ole kaikille juhla

Taas on hankala aika vuodesta. Äitien päivä joo mun äiti on elossa ja hänen äitinsä on elossa ja olemme puolisoni mummolassa ja puolisoni äitikin voi hyvin ja kaikkia näitä elämäni tärkeitä äitejä yritän ehtiä tapaamaan ja juhlia heidän kanssaan heille tärkeää päivää.

Minulle päivä on raskas, koska en koskaan voi ostaa omalle rakkaalle ruusua ja toivottaa hyvää äitien päivää. En voi koskaan lapseni kanssa keittää hänelle aamukahvi ja puuroa ja tarjoilla niitä kakku palasen kanssa hänelle sänkyyn kera ihanien tarhassa tehtyjen korttien ja lahjojen. En koskaan pysty hänen kanssaan tappelemaan vaipan vaihto vuoroista tai siitä kumpi jää kipeän lapsen kanssa kotiin. Kuten jo ehkä tiesitte ja viimeistään tästä arvasitte niin en voi saada lapsia. Myöskään puolisoni ei ole aiemmin saanut lapsia joten emme saa lapsia.

Nämä äitien- ja isäinpäivät ovat aina vähän hankalia ainakin minulle, koska rakastan lapsia ja olen aina halunnut saada omia lapsia. Meillä on puolisoni kanssa yhteensä 14 kummilasta, jotka ovat meille hyvin tärkeitä, mutta ne eivät ole omia.

Nauttikaa te joille tämä onni on annettu ja teillä on lapsi jonka kanssa arki voi tuntua välillä ylitsepääsemättömän vaikealta ja vaikka välillä tuntuu että lapset on pilanneet elämänne, mutta kuitenkin hetken mietittyänne toteatte että ne ovat parasta mitä elämässänne on tapahtunut. Jokainen lapsi on lahja vanhemmilleen ja lapsia ei vain tehdä vaan niitä saadaan jos se ansaitaan. Lapset ovat elämämme valo olivatpa ne omia tai toisten.

Kaikesta huolimatta hyvää äitienpäivää kaikille äideille =) Te olette juhlanne ansainneet =)

Pitkään junnattiin, mutta nyt on actionia hoidossa

Tilani on junnannut paikoillaan hoidollisesti lähes viime syksystä lähtien. Toki terapiassa olen käynyt ja välillä on tuntunut edistystä tapahtuvan. Muutoin tilaani on vain tarkkailtu ja tehty työkykyäni on testattu, mutta minua ei vielä todettu työkykyiseksi. Olen ollut jo noin 1,5 vuotta sairauslomalla ja kuntoutus tuella.

Sain kevät talvella uuden psykiatrin ja hän on nyt tarkastellut tilaani ja viime viikolla kävin terapeuttini kanssa yhteenveto istunnossa, jossa oli myös toimintaterapeuttini. Istunnossa minua kuultiin ja haluni työhön palaamiseen huomioitiin. Uneni ongelmallisuus on edelleen suurin este työhön paluuseen, mutta minulle esitettiin mahdollisuutta päivä osasto jaksoon. Aluksi osasto jakso Leppävaarassa kuulosti ylitsepääsemättömältä, mutta hetken asiaa sulatin ja se alkoi kuulostaa enemmänkin mahdollisuudelta kuin mahdottomuudelta. Vieläkin pelottaa hieman että minun pitää olla Vantaalta Espoossa jo klo 9 aamulla. Miten yleisillä matkustus sujuu siinä unilääke koomassa mikä minulla on aamuisin. Mutta siellä kaikki tietävät tilani ja he eivät odota enempää kuin mihin pystyn. Uusia asioita jotka ahdistavat omalla tavallaan, mutta olen käsitellyt asiaa ja tullut todella siihen tulokseen että tämä on minulle mahdollisuus. Odotan kovasti että tulisi kesäkuu ja pääsisin tutustumaan ja sopimaan milloin osasto jaksoni alkaa.

Niin ja lukijani anteeksi etten ole nyt hetkeen kirjoittanut tänne. Olen ollut siitepölystä niin tukossa ja etten ole jaksanut mitään muutakaan. Minulle määrättiin astma lääkitys ja syksylle tai talvelle astma kokeet. Muutenkin kuntoni on heikentynyt ja olen pohtinut että jotain tässä on elämällensä tehtävä, jotta tätä elämää olisi vielä pitkäksi aikaa.

Kun saan asioita hieman pähkäiltyä rauhassa niin olen valmis ja yritän tehdä ison muutoksen elämääni. Alan muuttaa elämäntapaani ja jos se vain onnistuu niin saan selätettyä piilevät sairaudet kuten diabeteksen ja muut ylipainosta johtuvat sairaudet. Olen ollut yhteydessä ihmiseen joka tämän muutoksen on elämässään tehnyt ja toivon pystyväni samaan kun hän. Mutta jos onnistun niin tästä tulette kuulemaan vielä paljon. Odotan itseltäni paljon ja toivon että pystyn hallitsemaan itseni ja toteuttamaan tämän elämäntapa remontin.

Olen ollut taas viikon puolisoni kanssa lomailemassa oltiin huhtikuun puolessavälissä kierto risteilyllä. Ensin risteilimme Helsingistä Tukholmaan ja tapasimme siellä tätini elämäni ensimmäistä kertaa. Oli hienoa tutustua häneen ja onneksi puolisoni täti toimi meille tulkkina ja lounaalla. Lounaan jälkeen ennen laivan lähtöä kävimme puolisoni tädin syntymäpäivä kahveilla. Illemmalla lähdimme laivalla Tukholmasta Riikaan laivalla ruoka oli hyvää, mutta saunaosasto oli suuri pettymys siihen nähden mitä siitä luvattiin. Kelit olivat oikein hyvät, vaikka vielä hieman viileät tuulet toivat vilunväristyksiä. Riikassa olimme yön hotellissa ja sitten ajoimme tallinaan, jossa myöskin yövyttiin hotellissa. Mahtavan viikon päätteeksi kävimme ruokakaupoilla Tallinnan prismassa ennen kotimatkaa. Viikko oli oikein rentouttava ja nautimme auringosta, maisemista ja toisistamme.

Nyt olemme olleet tämän viikon Pohjois-Savossa puolisoni Mummolla ja autelleet häntä päivittäisissä toiminnoissa. Olen myöskin leiponut ja on juotu Mummon synttäri kahveja ja sunnuntaina lähdemme ajelemaan kotiin onnittelemaan äitejämme.

Ensi viikolla lähden mökille rentoutumaan ihan yksin  ja selvittelemään kaikkia ajatuksia mitä uudet hoidot ja muut asiat ovat tuoneet. Katsotaan nyt koska taas kirjoittelen, mutta olen tässä havainnut että tietty lukija joukko jaksaa aina odottaa sitä milloin jaksan taas vääntäytyä koneelle kertomaan ajatuksiani. Nytkään en saanut ajatuksiani kasaan niinkuin olit tekstiä olin suunnitellut, mutta kaiken sain kuitenkin kirjoitettua mitä suunnittelin vaikkakin eri muodossa.