torstai 1. marraskuuta 2018

Pitkästä aikaa

Hei kaikki. Nyt löysin paikan ja ajan. Heti alkuun haluan sanoa että pitkälti tän blokin ansiosta mulla menee nykyään paljon paremmin kuin silloin kun aloin tätä kirjoittaa.

Olen toisaalta pahoillani kun en ole tänne todella pitkään aikaan mitään kirjoittanut, mutta taas olen hyvin tyytyväinen ettei minulla ole ollut pitkään aikaan ollut tarvetta kirjoittaa tänne. Nyt löysin Kalliosta ihan mahtavan pikku kahvion Cafeliton ja istun täällä juomassa lattea. Tää tunnelma on sitä mitä olen etsinyt kauan. Että voin istua kahviossa ihan rauhassa ja katsoa kaupungin vilinää.

Minulla on ollut jo useamman kuukauden ihanan helppo olo mielellä. En stressaa enää uniongelmia, nukun pitkiäkin jaksoja hyvin, mutta välillä menee myös huonosti nukkumisien suhteen. Ja on päiviä välillä jopa viikko etten kykene tekemään mitää, mutta en stressaa siitä koska se kuuluu sairauden kuvaan. Minusta tuntuu että nyt on lääkityksetkin aika kohdillaan kun niitä jo vähän vähennettiin.

Alan oikeasti jo nähdä valoa tunnelinpäässä, vaikka välillä onkin synkkiä sadepilviä auringon edessä. Olen jo alkanut selailla työpaikka ilmoituksiakin.

Taidan ottaa toisen latten

Nautin nyt tästä hetkestä täysin siemauksin ja annan mielen levätä terapian jälkeen. Välillä vieläkin terapioiden jälkeen on hankalaa kun pohditaan vaikeita asioita, mutta nekin menevät hetket nopeammin ohi.

Välillä on pitkiäkin aikoja etten saa mitään aikaiseksi kuten siivottua, mutta olen pitäny kuitenkin kiinni päivä ja ateria rytmistä ettei ne mene enää niin sekaisin kun mitä keväällä olivat. Olen taas jaksanut siivoilla kotona, mutta se on hyvin päivästä kiinni vieläkin. Olen jopa tiskannut. Pyrin käymään ulkona joka päivä ja tekemään jotain muuta kun kyhjöttämään kotona. Nyt marraskuussa kun tulee rahaa ostan lisää aikaa uimakorttiin joka loppui reilu kuukausi sitten ja sitten taas pulikoimaan.

Ei tää elämä niin paskaa olekkaan kun miltä se on pari vuotta tuossa sumussa ja masennuksen vuoren varjossa on tuntunut.

Iso kiitos kuuluu myös kaikille mun läheisille ja teille jotka olette lukeneet ja kommentoineet näitä mun kirjoituksia.

Paljon on vielä työtä että olen kunnossa, mutta paljon sitä on jo tehty. Paljon on vielä saavutettavaa, mutta paljon on jo saavutettu.

Mukavaa syksyä kaikille :-)